Käytän täällä siis nimeä Dolorian, jolla ei ole mitään tekemistä nimeni tai muutenkaan itseni kanssa.. Olen 23-vuotias nuori nainen, jonka elämä ulkopuolisten silmin voi näyttää hyvinkin mukavalta.. On hankittu koulutus, saatu oman alan töitä ja vuosien mittainen parisuhdekin on ok..

Sisällä kaikki on kuitenkin toisin..

Ajattelen ruokaa koko ajan.. Se on minulle pakkomielle.. Jojoilen painoni kanssa, mikä aiheuttaa vaihtelevia synkkiä kausia.. Kontrolloin syömistäni ja jonkin aikaa sitten tajusin myös ahmivani ja oksentavani useamman kerran viikossa.. Ruoka hallitsee minua..

Minulla on jotenkin eksynyt olo..

Pitkäaikainen poikaystäväni asuu pakon sanelemana kaukana minusta.. Pitkällä tähtäimellä tästä tulee olemaan hyötyä meille molemmille, mutta joskus vain tuntuu että olen niin loppu kaiken kanssa..

Miksi tämä elämä on näin mutkikasta??