Juu-uh.. Kolme päivää siinä loppujen lopuksi meni, että pystyin olemaan ahmimatta ja oksentamatta..

Kaikki kävi  niin, että eilen illalla poikaystäväni suureksi ilokseni ilmoitti tulevansa luokseni jo päivää aiemmin, sillä he olivat saaneet koulusta täksi päiväksi etätehtäviä.. Ihanaa ihanaa.. Tai siis oli syömisen kannalta siihen asti, että kävimme kaupassa.. Sieltä olisi pitänyt ostaa vaan maitoa ja jotain vastaavaa, mutta kun tulimme kassalle poikaystäväni oli lapannut kyytiin myös mega-pussin juustonaksuja ja repussa odotti jo valmiiksi julmetun kokoinen karkkisäkki.. Jo siinä vaiheessa tiesin, miten tulisi käymään... Huonoksi onnekseni poikaystäväni kuuluu näihin hoikkiin luonnonoikkuihin, joilla mässäily ei näy missään..

Kävin oksentamassa jo ennen ahmimisorgioita, vaikka olinkin syönyt koko päivän todella "kiltisti"... Sitten kävin juustonaksujen ja karkkien kimppuun.. Söin, ahmin, söin.. Yhdessä välissä poikaystäväni jopa naureskeli, että jätä nyt mullekki vähän.. Hauskaa kai tuo ois muuten ollu, mutta tilanteen huomioon ottaen jäi naurut nauramatta.. Jätin siis loput poikaystävälleni ja pian lähdin vessaan ja se mitä siellä tapahtui ei enää selityksiä kaippaa.. On yllättävää, miten äänettömästi sitä voi oksentaa... Mitään vinkkejä en ala kuitenkaan jakamaan..

Vituttaa olla näin heikko... Ja se olo, kun sitä vain syö ja syö ilman, että tuntuu miltään on myös vittumainen.. Voin syödä ison pizzan, keksipaketin jne. ilman että maistan siinä erikoisemmin mitään saati, että se tuntuisi edes jotenkin täyttävältä vatsassa.. Tämä olo on minulle tullut vasta ihan joku aika sitten.. Ennen pystyin sentään tuntemaan ähkyn ahmiessani itseni täyteen..

Viikonloppuna en koneelle pääse, kun muuton takia nettiä ei vielä kotona ole..

Viikonloppu siis tulossa ja kun sen poikaystäväni kanssa vietän, niin mitä luultavammin oksentelen taas..

Aamupaino oli kuitenkin 66,1 kiloa, mikä on maanantaihin verrattuna siis 1,1 kiloa vähemmän.. Jostain se on aloitettava..